Työharjoittelua Leppävaaran seurakunnassa

Olin diakonia työharjoittelussa Leppävaaran seurakunnassa viisi viikkoa ja jatkan harjoitteluani syksyllä. Opiskelen Diak-ammattikorkeakoulussa kolmatta vuotta sosionomi diakoniksi. Aikaisemmalta ammatiltani olen lähihoitajana. Olen aina haaveillut työstä, jossa saan auttaa ihmisiä ja työ seurakunnalla oli juuri sellaista.


Työ seurakunnassa oli mahtavaa, opettavaa ja monipuolista. Olin todella yllättynyt, miten paljon seurakunnassa on kaikkea lapsista vanhuksiin. Kaikki työntekijät ottivat minut hyvin vastaan ja ohjasivat minua. Erityiskiitos ohjaajalleni Noora Rajalalle, joka opetti minulle paljon. Olin mukana todella monissa seurakunnan toiminnoissa. Eniten pidin asiakastyöstä, mutta myös ryhmät olivat mukavia. Virret ja hartauksien pito olivat minulle vieraita, mutta sain niistäkin kokemusta. Tuntuu, että monella ei ole tietoa siitä mitä kaikkea seurakunta tekeekään ja mitä apua sieltä saa. Koen, että olisi tärkeää levittää tietoa, jotta ihmiset voisivat hakea apua helpommin ja lähteä mukaan seurakunnan toimintaan.

Ajattelen, että diakoniatyö on todella tärkeää ja arvokasta. Diakoniatyössä saa auttaa ihmisiä eri elämäntilanteissa ja olla rinnalla kulkija. Meillä ei ole valmiita vastauksia kaikkeen, mutta me autamme missä voimme. Ajattelen, että voisin tehdä mahdollisesi diakoniatyötä, mutta vaikken tekisi, saan työharjoittelusta paljon avaimia elämääni.


Tämä poikkeustila mikä Suomessa tällä hetkellä on, vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Työharjoittelu jää kesken, mutta loppujen lopuksi se on pieni murhe. Syksyllä saan taas palata jatkamaan. Toivon, että ihmiset auttavat toisiaan ja yhdessä selviämme tästä. Näinä vaikeina aikoina voimme tukeutua Jumalaan ja uskoa, että kaikki järjestyy. Siunattua kevättä kaikille ja pidetään itsestämme sekä muista huolta 🙏🏻❤


-Niina diakoniopiskelija